´n sync

Olemme yrittäneet pitää tytöille samaa rytmiä. Kun toinen herää nälkäänsä, syötämme molemmat – vaikka toinen olisi kuinka sikeässä unessa. Olen ajatellut, että minulla on sitten helpompaa, kun jään kotiin yksin.

Tänä aamuna tytöt heräsivät viiden ja kuuden välillä vaikka edellisestä syötöstä oli alle 3 tuntia. Mies vei Myyn olohuoneeseen, minä jäin makuuhuoneeseen neiti aurinkoisen kanssa. Arska itki vartin verran (ehkä enemmänkin) ja minä puoliunessa törkin tuttia suuhun ja yritin saada sitä nukahtamaan. Onnistuinkin ja pian oltiin unessa molemmat. Mies kävi ovella sanomassa, että Myylle on annettava ruokaa nyt, tai alkaa läski tummua. Minä halusin vaan nukkua ja sanoin, että sen kun ruokit, me nukutaan nyt. Ja niin me nukuttiin, kahdeksaan saakka. Edellisestä syötöstä oli siis 6 tuntia!

Nyt mietinkin, kuinka järkevää tuo synkronisoinnin yritys on, kun tytöt ovat noin eri tahdissa. En koskaan voi syöttää niitä ihan yhtäaikaa vaan peräkkäin vaikka synkissä olisivatkin – Myy nimittäin syö niin huonosti ja hitaasti Arskaan verrattuna, että se vaatii syöttäjän koko huomion – muuten jää puolet pullosta syömättä. Arska taas sikailee sen verran, että jos et ole koko ajan harson kanssa tarkkana, niin sitten on kaula ja syöttöalusta täynnä maitoa.

Pitäisköhän mun antaa niiden pitää omaa rytmiä ja alistua siihen, että syötän niitä miten sattuu? Vai yrittää pitää edes jonkinlainen yhtenäinen rytmi.. Nyt nuo nukkuvat kuin enkelit ja saas nähdä, kuinka eri aikaan ensi kerralla heräävät syömään. Mä olen pitkistä unista niin täynnä energiaa, että päätin siivota tyttöjen vaatekaapin. Jos ehdin ennen kuin ne herää🙂

9 vastausta artikkeliin: ´n sync

  1. Verona kirjoitti:

    Kiva lukea teidän arjesta. Ja samalla haaveilla omasta vauvaelämän alkamisesta🙂

    Mitään vinkkejä en osaa tuohon rytmitykseen antaa kun olen vielä täysi amatööri näissä vauva-asioissa, mutta ehkä kokeilemalla löytyy se paras ratkaisu teille..?

    Oletko muuten ajatellut laittaa yhtään kuvia pikkuisista blogin puolelle?

  2. Mimmi kirjoitti:

    Ehkä se on kuitenkin pieni pakko yrittää pitää jonkinlaista synkkaa – muuten arjesta tulee ihan liian hankalaa.

    En ole ajatellut laittaa heistä kuvia, ainakaan vielä. Jotenkin se tuntuu yksityisyyden rikkomiselta kun he eivät voi sanoa juuta tai jaata asiaan. Naamakirjassa olen kyllä kuvia julkaissut mutta siellä niitä näkee itse rajaamani porukka…

  3. x-Haikaranpelatin kirjoitti:

    Hmmmm en tiedä minäkään kaksosten synkronoinnista mitään, mutta voisin kuvitella kokeilevani että ainakaan nyt yöllä en herättäis nukkuvaa lasta JOS vaikuttaa siltä että se osaa nukkua 5 tunnin putkia. Ties vaikka se ois potentiaalisesti sellanen ihme niinkuin minä, mä rupesin nukkumaan ihan pienenä 10 tunnin yöunia🙂 Kaikkea varmaan voi kokeilla nyt kun ne on niin pieniä, ja niiden rytmit on muutenkin vielä hakusessa.

    Onko sellasta tekniikkaa olemassa et ne sais syötettyä yhtä aikaa? Ainakin imetyksessä se on kai mahdollista, mietin pystyiskö pullon kanssa taiteilemaan niin..?

  4. Mimmi kirjoitti:

    Nää on niin erilaisia syöjiä, et vaikeeta on. Yritin niin, että istuivat/makasivat sittereissä mut ei se onnistunut. Myy oli vaan syövinään ku sitä ei koko ajan patisteltu. Kokeilen uudelleen parin viikon kuluttua..

  5. viv kirjoitti:

    Päivällä voi toimia hyvin se että syöttää lapset silloin kun he nälästä ilmoittavat. Yöt sen sijaan saattavat mennä tosi repaleisiksi jos ollaan yksilöllisesti lapsentahtisia.:/ Paitsi tietty jos toinen alkaisi skipata yhden syötön kokonaan ihan säännöllisesti; toi kuusi tuntia kuulostaa aika hyvältä!🙂

    Kun oltiin vielä molemmat miehen kanssa kotona, tehtiin niin että molemmat herättiin hoitamaan molemmat lapset aina kun toinen ilmoitti että ruoka maistuisi. Kun mies meni töihin, mentiin pikkuhiljaa siihen että minä hoidin molemmat pojat öisin, silloin yöheräilyt olivat jo jonkin verran harventuneet. Meidän kohdalla synkka onnistui aika kivuttomasti mutta tosiaan voi olla hankalaa jos lapset ovat temperamenteiltaan ja tarpeiltaan kovin erilaisia.

  6. Koo kirjoitti:

    Moi,

    Eksyin blogiisi monen mutkan kautta, ja ajattelin kertoa omasta kokemuksestani. Toivottavasti siitä on apua.
    Eli minulla on kohta 2v kaksoset. Olivat temperamenteiltaan todella erilaiset. Toinen saattoi nukkua 5 tuntia köykäisesti ja toinen heräsi huomattavasti tiuhempaan.
    Meilläkin kokeiltiin synkronoimista, mutta se oli niin mahdotonta ja tuntui järjettömältä että päädyttiin sitten siihen että meillä oli yksi samanaikainen ateria. Se oli iltapala ennen nukkumista. Eli samalla luotiin iltarutiinia. Suurin piirtein samaan aikaan Iltapesut, vaipanvaihdot, hämärään huoneeseen, unilaulu, tissi suuhun…. Meillä tämä alkoi toimimaan aika kivuttomasti. Iloisena bonuksena tässä oli myös se että nukkuivat edes pari tuntia samanaikaisesti, jolloin vanhemmat saivat hengähtää ja/tai nukkua. Muun ajan meillä mentiin kohtuu lapsentahtisesti. Jossain vaiheessa alettiin sitten synkkaamaan aamua, mutta en muista minkä ikäisenä (eka vuosi on vähän utuinen). Ja niin edelleen muita aterioita.
    Jaksamista teille!

  7. Mimmi kirjoitti:

    Hei Koo! Kiitos kokemusten jaosta – se auttaa ja kiinnostaa aina! Minun pitää nyt ihan kokeilemalla kokeilla, mikä systeemi meille parhaiten sopii. Tuota täysin lasten tahtiin systeemiä en ole vielä kokeillut tai edes ajatellut. Joskus tosin lipsun täydellisestä synkronista, jos en viitsi toista herättää täydestä unesta. Mutta vähän mietityttää sitten yöt – jos mennään lasten tahtiin, niin sitten pitää ehkä herätä kahteen otteeseen syöttämään. Myy herää siinä 3-4 välillä ja Arska sitten varmaan tunnin pari myöhemmin, jos saa luvan nukkua. Ehkä. Ollaanko teillä nyt 2v kuinka samassa tahdissa?

  8. Koo kirjoitti:

    Moi,

    Kiva kuulla ettet kokenut tunkeilevaksi kun joku tuntematon tulee blogiisi kommentoimaan.

    Meillä lapsentahtisuus toimi aika hyvin öisin siitä syystä, että täysimetin. Alussa yritimme nukuttaa lapsia pinnasängyssä, mutta tuppasin nukahtamaan aina yöllä imettäessä (pari kertaa jopa istualleen), joten päädyimme perhepetiin kaksosten kanssa ja mies sai häädön esikoisen huoneeseen. Laitoimme siis reunat sänkyyn ja minä nukuin vauvojen keskellä. Tarkistin vaipan ja vaihdoin tarvittaessa ja taas tissi suuhun ja unta pollaan.
    Eli meillä siis hereilläoloja oli tiuhempaan, mutta ne olivat hyvin lyhyitä. Useita kertoja vaihdoin sängyn päällä pissavaipan silmät kiinni.🙂
    Täytyy tosin tunnustaa että kyllä minä yöllä sen verran aina taktikoin, että jos olin hereillä toisen imetyksen jälkeen, niin kokeilin varovasti kutittamalla että saako sen toisenkin hereille. Jos uni oli sikeätä niin sitten annoin olla. Monesti meillä herättiinkin silloin kun touhusin toisen kanssa. Yleensä sellaisessa tilanteessa kun oli äärimmäisen vaikeata keskeyttää😛

    (mainitsen vielä että meillä minun nukahtaminen kesken imetyksen ei ollut ongelma, sillä meillä ei suostuttu röyhtäsemään. Muistan esikoisen kanssa, kun vielä yritin tehdä asioita oikeaoppisesti ja röyhtäytin ja röyhtäytin siinä onnistumatta. Kaksosten kohdalla totesin pian että samanlaisia, ei kannata yrittää.)

    Kannattaa aina kokeilla erilaisia vaihtoehtoja että löytää sen omille lapsille sopivan. Sillä miten erilaisissa opaskirjoissa opetetaan tai mikä naapurin Saaralla ja Jannella toimii, ei välttämättä ole omien vauvojen kanssa mitään tekemistä. Vanhempana tuntee lapsensa kaikista parhaiten, ja pitää luottaa siihen että se mikä toimii, on oikea ratkaisu.

    Kannattaa kysyä itseltään myöskin että voisikö asian tehdä jollain helpommalla tavalla? Joskus sitä jää jumiin johonkin rutiiniin.

    Lohdutuksena voin kertoa, että meillä nämä melkein 2v syövät päivisin itse normaalissa ruokarytmissä ja nukkuvat yönsä läpi poikkeustilanteita lukuunottamatta (flunssa, hampaat jne). Eli tunnelin päässä voi häämöttää kaukaista valoa. Ja nyt kun muistelen niin päivärytmi meillä taisi loksahtaa kohdalleen pian kiinteiden aloittamisen jälkeen, kun yritin antaa niitä samassa rytmissä kuin esikoisella oli ruoka-ajat.

    Anteeksi pitkä kommentti ja voimia raskaaseen yölliseen heräilyyn!

    P.S. Jottei meidän elo vaikuta liian auvoiselta, niin meillä ei sitten tissillenukahtamisvaiheen jälkeen olla nukahdettu helposti. Erityisesti kuopus on sitkeästi sitä mieltä ettei alle tunnissa voi nukahtaa. Ja jonkunhan pitää olla silloin seurana! Raukkaparka…äitiinsä tullut.

  9. Mimmi kirjoitti:

    Päinvastoin, kiva että kommentoidaan🙂

    Annoin isomman tytön nukkua eilen illalla oman rytminsä mukaan. Molemmat söivät kl 18.30. Myy (pienempi, syntyi alle 2 kiloisena, nyt 4kg) heräsi puolilta öin syömään. Neiti aurinkoinen oli täysunessa vielä yhdeltäkin. Herättiin hänen kanssaan neljän aikaan. Ei silloinkaan vielä mihinkään itkuun vaan hän vasta heräili ja minä havahduin saman tien pieneen liikkeeseen🙂 Ei hän sentään puoli seitsemästä asti nukkunut – nukahtaminen taisi onnistua siinä kahdeksan ja yhdeksän välillä. Myy heräsi uudelleen syömään puoli viideltä. Arskalta jäi siis se puolenyön syöttö väliin ja nyt ne ovat taas samassa rytmissä – päivisin he nukkuvat suht samoja pätkiä, eri aikaan vaan. Arska nukahtaa ensin ja herää aikaisemmin, Myy valvoo pidempään ja nukkuu sitten kunnes nälkä herättää. Sopivasti siis juuri niin, ettei äidille jää sitä aikaa juuri ollenkaan, että molemmat nukkuisivat…

    Yritän ostaa Gracon sweetpeace – keinun käytettynä Myylle. Jospa liike ja tärinä rauhoittaisi pientä ja olisi vähän enemmän aikaa myös Aurinkoisen kanssa jutteluun. Kallishan se on (käytettynäkin vielä sata euroa) mutta jos sillä saan puolikin tuntia vähennettyä Myyn itkurupeamia, niin se on rahansa arvoinen kapistus.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: