pääasiaa

Lääkärillä on käyty, päätä näyttämässä. Myy pystyi hyvin kääntämään päätään molempiin suuntiin, kunhan lääkäri keksi, että hänen on siirryttävä puolelta toiselle – Myy on kiinnostunut ihmisistä, ei valoista. Joka tapauksessa mitään kiristyksiä ei ole kummallakaan puolella. Muutenkin tyttö reagoi juttuihin normaalisti ja on kehityksessä (motoriikka) siskoaan edellä. Pää mitattiin ja kasvua edelliskertaan oli tapahtunut, tosin hieman hitaanlaisesti. Mutta ei kuulemma hälyyttävästi kuitenkaan… Sovimme, että jatkamme kyljellään makuuttamista ja menemme uudelleen kontrolliin kuukauden päästä.

Myy on varsinainen showgirl. Hän ei ole keskivertovauvaa kauniimpi (tai rumempi) mutta hänellä on valloittava tapa ottaa tila haltuunsa. Sisko ei saa koskaan vastaavia reaktioita vieraissa ihmisissä. Vastaanottohuoneessa Myy ensin ilmoitti kovalla ääntelyllä ei kiukkua eikä iloa, vain ilmoitus että täällä ollaan, katsokaa minua, olevansa paikalla. Kun ihmiset kääntyivät katsomaan häntä, tyttö tapitti uteliaana kaikkia ja hymyili jokaiselle, joka vähänkään osoitti kiinnostusta. Myyn hymy tarttuu – hän hymyilee ihan koko olemuksellaan hampaatonta suuta ja uteliaita silmiä myöten. Kun yhtälöön pistetään spedepasas-tukka (keskellä harvaa haituvaa ja sivuilta pidempi), niin vähemmästäkin kansa hymyilee. Toivottavasti Aurinkoinen ei jää aina pienemmän siskonsa varjoon🙂

Pään muodon suhteen en ajatellut vielä alkaa liikaa huolestua. Seuraava kontrolli on tasan kuukauden kuluttua ja katsotaan sitten silloin, mitä lääkäri tuumaa. Nyt en voi muuta kuin tosiaan makuuttaa Myytä kyljellään ja toivoa, että pää kasvaa ja muoto vähän tasottuisi.

2 vastausta artikkeliin: pääasiaa

  1. Tuuli kirjoitti:

    Onneksi ei ilmennyt mitään hälyyttävää! Uskomatonta, miten erilaisia persoonat voi olla jo näin pieninä. Tuollainen varaukseton ”täältä tullaan maailma” – asenne on kyllä läpeensä hurmaava. Meidän tyttö on suhtautunut jo pitkään varauksellisesti tuntemattomiin (ja nyt viime aikoina tuttuihinkin, kun kunnon stranger anxiety on iskenyt!). Tuntemattomat ja puolitutut vaikuttavat niin pettyneiltä, ettei hymyä irtoa, vaikka miten temppuilisi. Kun ollaan kunnolla kavereita, niin hymyä irtoaa sitten senkin edestä, mutta se vaatii tosiaan aika lämmittelyn. Mietinkin välillä huolestuneena, onko lapsi perinyt perisuomalaisen luonteen, mutta se olisi toisaalta aika kaukaa peritty, kun ollaan sentään koko lähisuku aika sosiaalisia.

  2. Mimmi kirjoitti:

    Eiköhän tuo vierastaminen ole normaali reaktio eikä kerro välttämättä luonteesta vielä mitään🙂 Meidän Myyltä taitaa vaan puuttua joku itsesuojeluvaisto kokonaan.

    Imuroin ensimmäistä kertaa tyttöjen aikana (meillä käy siivooja ja olen yleensä tyttöjen kanssa ulkoilemassa silloin) ja luonne-erot tuli esiin siinäkin. Aurinkoinen pelkäsi kapistusta mutta Myy aikansa imuria tuijotettuaan konttasi koko urakan ajan sinnikkäästi imurin perässä ja tutustui laitteeseen. Ehkä se on tuleva insinööri…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: