ulkosuomalaisuus with children

Olen mielestäni viimeisen päälle realisti enkä rakentele pilvilinnoja. Meillä ei siitä huolimatta ole avioehtoa. Meillä on myös täysin yhteinen talous. Tämä kaikki siitä huolimatta, että toinen tienaa aika selkeästi enemmän. Keskustelimme talousasioista yhteen muuttaessamme ja päädyimme (miehen ehdotuksesta) siihen, että tulot ja menot ovat yhteisiä. Naimisiin mennessä emme edes puhuneet avioehdosta vaikka moni tuttavapariskuntamme sellaisen on laatinutkin.

Kahden ollessa tämä koko juttu ei minua niin mietityttänyt – minulla ei ole ollut aiemmin tapana murehtia tulevia. Tulevaisuudessa elin melkeinpä vain silloin, kun suunnittelin matkoja sinne ja tänne. Sitten taloon tuli kaksi soseensyöjää. Yhteisen talouden vuoksi minun ei ole sinänsä tarvinnut miettiä sitä, mitä kotona oleminen minulle maksaa. Se on meiltä kaikilta pois (rahallisesti) ja meille kaikille myös kotiin päin, niin tyttöjen kanssa vietettynä aikana kuin muinakin ei rahassa mitattavina etuina.

Mutta jos se ero tulisi, niin jäisinkö tänne Tanskaan? Tiedän muutaman pariskunnan, joista toinen on joutunut jäämään ulkomaille suodakseen lapsilleen kontaktin myös siihen toiseen vanhempaan / ollakseen lähellä omia lapsiaan. Tiedän myös niitä, jotka ovat pakanneet omaisuutensa ja lapset ja muuttaneet pois. Siinä on isäsuhde aika etäinen, jos äiti asuu toisella mantereella ja lapsi on alle vuoden eron hetkellä. Yksi eksäni muutti Aasiaan useaksi vuodeksi jättäen kaksi ala-asteikäistä lasta ex-vaimon kanssa Suomeen. Mitähän sitä tosiaan itse tekisi. Vaikea sanoa. Toivottavasti en ikinä joudu siihen tilanteeseen.

 

2 vastausta artikkeliin: ulkosuomalaisuus with children

  1. Kata kirjoitti:

    Ehdin nyt vihdoin vastavierailulle blogiisi, vähän kulman kautta itse asiassa. Teillähän onkin kaksinverroin kiireistä!

    Mäkin olen miettinyt noita eroasioita teorian tasolla vaikkeivät ne ajankohtaisia todellakaan olekaan, eivätkä sellaisiksi toivottavasti ikinä tulekaan.

    Tästä ei tosiaan ihan helposti lähdetä eroamaan ja järjestämään yhteishuoltajuutta maailman äärestä toiseen… Ennen perhettä vaisto vei pahan paikan tullen maailmalta ainakin ajatuksen tasolla koti-Suomeen mutta nyt en tiedä minäkään mitä tekisin tai minne menisin.

    Raha-asioista en huolehdi edes varalta varastoon; uskon, että sellaiset aina vaikeassakin tilanteessa jotenkin järjestyvät. Mutta ihan kamalaa olisi lähettää lapsia lentokoneella pitkin ja poikin maailmaa, tai yleensä yrittää elää arkea parin maan välillä. Toivon todella minäkin, ettei sellainen tilanne tule ikinä eteen.

  2. Mimmi kirjoitti:

    Radiossa puhuttiin aamulla erolapsista. Kysyin mieheltäni, että voinko mä muuttaa ”ilman lupaa” Suomeen, jos meille tulee ero. Ei se tiennyt. Sovittiin, että pysytään yhdessä🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: