kaksikielisyydestä

Kasvatamme tytöistä kaksikielisiä. Isä puhuu heille kotona tanskaa ja minä suomea. Kotikielemme on tanska. Luen parhaillani kirjaa aiheesta (Francois Grosjean: Bilingualism Life and Reality) ja olen tutustunut kirjoituksiin myös verkossa. Tässä muutamia Grosjeanin teesejä:

1) Kotikieli pitäisi pitää koko ajan samana, mahdollisuuksien mukaan.

2) Jos lapsen toinen kieli alkaa selvästi olla dominoiva ja hän ei käytä tai ymmärrä toista kieltä, pitää altistusta lisätä. Molempia kieliä tulisi käyttää päivittäin. Altistus pitää olla vuorovaikutusta (ei esim. dvd:n tai cd:n kuuntelua.) Lapsella tulisi myös olla tilanteita, jolloin hänen ei ole mahdollista käyttää dominoivampaa kieltä (siis ihmisten kanssa, jotka eivät osaa tätä dominanttia kieltä.)

3) Lapsen ollessa vanhempi, hänelle tulisi puhua kaksikielisyydestä ja selittää mm. se, miksi toinen kieli on paremmin hallussa. Kaksikielisyydestä pitäisi saada iloinen asia, ei pakkopullaa.

Itse kaksikielisyyden käsite on myös kinkkinen. Kuka on kaksikielinen? Yhden määritelmän mukaan kaksikielinen on henkilö, joka käyttää kahta kieltä päivittäin, normaalissa elämässään. Minä olen siis kaksikielinen. Työelämässä olin neljä-viisikielinen, sillä puhuin päivittäin tanskaa, ruotsia ja englantia, viikottain myös suomea ja saksaa. Kaksi (tai moni-) kielisyys ei tarkoita sitä, että kaikki kielet olisivat täysin sujuvia. Lähes kaikilla kaksikielisillä toinen kieli on parempi ja molemmissa kielissä on osa-alueita, jotka onnistuu vain toisella kielellä. Jos esimerkiksi koulu on käyty kielellä A, niin todennäköisesti monet erikoissanastot, esimerkiksi matematiikan termit ym. ovat hallussa vain A kielellä.

Yksi mielenkiintoinen pointti liittyi muistamiseen. Muistaminenkin on kielikohtaista. Venäläisen naisen oli esimerkiksi vaikea muistaa osoitettaan Moskovassa, kun sitä kysyttiin englanniksi (hänen toinen kielensä.) Kun samaa kysyttiin venäjäksi, osoite tuli mieleen saman tien.

Tämä on minulle kovin läheinen aihe, monellakin tavalla. Olen tavannut kaksikielisiä lapsia ja heillä on oma tapansa (perheestä riippuen) käyttää kieliä. Saksalais-tanskalaisen pariskunnan lapset vastaavat tanskaksi vaikka heille puhutaan saksaksi, koska tietävät äitinsä ymmärtävän ja puhuvan tanskaa (kotikieli tanska.) Saksassa ollessaan he kuitenkin nopeasti huomasivat, että tanskalla ei pärjää, ja vaihtoivat kielen saksaan. Yhdessä perheessä lapsi kieltäytyi puhumasta suomea äitinsä kanssa ja äiti antoi periksi ja siirtyi puhumaan saksaa. Miehen suvussa on tanskalaisperhe, joka on asunut pitkään englanninkielisissä maissa. Lapset puhuvat englantia vanhemmilleen jopa ollessaan Tanskassa.

Mielenkiintoista nähdä miten tytöt tulevat käyttäytymään kieltensä kanssa.

4 vastausta artikkeliin: kaksikielisyydestä

  1. Kata kirjoitti:

    Jäin tätä miettimään kun meilläkin kasvatetaan monikielisiä lapsia.

    Minun mielestäni kaksi- tai monikielisyys viittaa kielten äidinkielenomaiseen osaamiseen. Kielen päivittäinen käyttö sinänsä ei oman käsitykseni mukaan riitä vaan kieliä pitää mielestäni osata käyttää verrattain virheettömästi. Eihän esim tavallisesti sanota englanninkieliseksi sellaista suomalaista joka käyttää vaikkapa vaihto-oppilasvuonna Yhdysvalloissa englantia päivittäin, vaan kyseessä on suomalainen joka osaa englantia. Osaan itse englantia äidinkielenomaisesti (olen tehnyt englanniksi Englannissa kaksi yliopistotutkintoa ja töitä useamman vuoden ja asunut ja elänyt englanniksi jo kauan) mutta en silti kovin hanakasti kutsuisi itseäni kaksikieliseksi koska olen kuitenkin ennen kaikkea ja vielä enemmän suomenkielinen. Mutta ehkä olen turhan tiukka tässä määritelmässäni!

    Minulla on omien lasten lisäksi kokemusta myös esimerkiksi siskon kolmikielisistä lapsista. Hänen ja minun lapseni ovat omaksuneet monet kielensä hyvin ja mielestäni keskeisin tekijä tässä on ollut yksi kieli per yksi vanhempi -periaate. Eli kotikielen merkitys on mielestäni pienempi kuin se, että vanhemmat puhuvat aina johdonmukaisesti omaa kieltään lapselle. Jos kieltä käyttää koko ajan ja jatkuvasti on vaikea kuvitella, etteikö lapsi sitä oppisi vähintäänkin ymmärtämään ja puhumaankin. Meillä kielten osaaminen aaltoilee lapsilla jonkun verran, eli toisinaan on joku kielistä vahvempi ja joku puolestaan vähän heikompi, mutta kyllä molemmat lapset kaikkia kolmea ihan täysin ymmärtävät koko ajan, koska kielet ovat kaikki koko ajan käytössä (perheen kotikieli ja ympäristön kieli on siis englanti ja me vanhemmat puhumme omaa äidinkieltämme lapsille, mies italiaa ja minä suomea).

    Koskaan ei pidä antaa periksi jos haluaa, että lapsesta kasvaa useamman kielen osaaja. Edessä on varmasti kausia itse kullakin jolloin lapset kieltäytyvät puhumasta yhtä tai toista kieltä ja silloin täytyy vanhemman vain purra huulta ja pitää kiinni kielen puhumisesta, vastasi lapsi sitten millä kielellä hyvänsä. Ennen pitkää tuntuvat lasten erilaiset kaudet menevän ohi, pätee varmaan ja toivottavasti myös tähän kielikysymykseen🙂

  2. Mimmi kirjoitti:

    No noin minäkin ajattelin kaksikielisyyden määritelmästä ennen kuin aloitin aiheesta lukemisen. Luen tämän Grosjeanin kirjaa ja täältä http://www.francoisgrosjean.ch/myths_en.html löytyi tällainen kirjoitus:

    Bilinguals acquire their two or more languages in childhood. WRONG. One can become bilingual in childhood, but also in adolescence and in adulthood. In fact, many adults become bilingual because they move from one country (or region) to another and have to acquire a second language. With time, they can become just as bilingual as children who acquire their languages in their early years (minus the native speaker accent). In general, people become bilingual because life requires the use of two or more languages. This can be due to immigration, education, intermarriage, contact with other linguistic groups within a country, and so on

    Totta kai on myös erilaisia määritelmiä. Toisen kaksikielisyyteen liittyvän lingvistisen kirjoituksen luin täällä

    http://literacyencyclopedia.ca/index.php?fa=items.show&topicId=236

    However, bilingualism should be thought of as being on a continuum, where one can have varying levels of proficiency in two languages, regardless of how and when they were acquired. In addition, language and literacy skills are comprised of multiple subskills. In any given language, bilinguals might be highly proficient in one domain of skills but not the other. For example, a person might show high oral language skills and limited reading skills. The problems in defining bilingualism and the consequences of bilingualism on specific reading related skills will be explored throughout this paper.

    Minua tämä aihe kiinnostaa jo omien opintojenikin vuoksi (kielet). Ja tietysti tyttöjen tulevaisuus tulee olemaan kahteen kieleen sidottu. He tulevat olemaan niin paljon tekemisissä suomenkielen kanssa, että en juurikaan ole huolissani oppimisesta. Mutta mielenkiintoinen aihe ja Grosjean kirjoittaa hyvin ja omakohtaisesti kielen osaajana.

  3. Kata kirjoitti:

    Tässäkin asiassa on varmaan erilaisia koulukuntia mutta mielenkiintoisilta ja ihan järkeenkäyviltä määritelmiltä nuo kuulostavat kyllä. Osa noista Grosjeanin nettisivun myyteistä me ollaan myös todettu vääriksi ihan kotilaboratoriossakin.

    Täytyy tosiaan saada tuo kirja käsiini ennen pitkää. Olen aika laiskasti lukenut mitään aiheesta kun käytännön esimerkkejä monikielisyydestä on niin monta ihan lähipiirissä ja vaiston varassa on päässyt jo aika pitkälle. Mutta aihehan on tosiaan mielenkiintoinen ihan itsessään.

  4. Mimmi kirjoitti:

    Minä innostuin lukemaan aiheesta jo omien opintojen vuoksi. Minulla oli joskus aikeissa tehdä lopputyökin kaksikielisyydestä mutta sitten kävin opettamassa kieliä Islannissa ja innostuin ihan muista jutuista.

    Lingvistisen tutkimuksen takiahan tuo määritelmä on ”tärkeä”. En minäkään itseäni kaksikielisenä pidä ja tanska todellakin tulee ottamaan aikansa, ennen kuin tunnen itseni täysin varmaksi sen kanssa🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: