ahistus

Töistä soitettiin ja tarjottiin uutta, mielenkiintoista työnkuvaa. Uudet kuviot, uudet esimiehet, uudet kollegat – haasteita ja silti tuttu, turvallinen ympäristö. Esimiehelläkin olis 4 pientä lasta (joukkoon mahtuu kaksospojat). Ymmärtäisi varmaan sen, että pienten ipanoiden kanssa joskus joutuu joustamaan.

Tajusin puhelun jälkeen, että ei mulla ole ikävä työelämään. Heti kävi ahdistamaan tollanen mielenkiintoinen työtarjous.

On tääkin ongelma.

10 vastausta artikkeliin: ahistus

  1. k kirjoitti:

    En osaa sanoa mitään viksua kommenttia mutta kuulostaa tosi mukavalta🙂 tuo, että perään soitellaan.

  2. Tuuli kirjoitti:

    Ei ihme, että alkoi ahdistamaan… Aika usein hyvä tarjous tulee juuri silloin kun sitä vähiten kaipaisi :-S. Oletko ihan varma, ettet ota tarjousta vastaan, vai mietitkö sitä vielä? Minulla on sikäli selvä tilanne, etten voisi (en taloudellisessa mielessä enkä muutenkaan) olla hoitovapaalla pidempään. Mutta ihan suoraan sanottuna porskutan ripaa hipoen: en usko, että kokisin uusia haasteita kovin antoisina juuri nyt. Teen hommat ehkä jopa tehokkaammin kuin ennen, mutta todellinen intohimon kohteeni on vauva, jonka luo on ihanaa palata illalla!

  3. Mimmi kirjoitti:

    Niinpä! Vaikea tietää miltä puolen vuoden kuluttua tuntuu mutta kuten mieheni eilen illalla sanoi, tämä on ensimmäinen ja viimeinen mahdollisuuteni olla kotona lasten kanssa.

    Saa nähdä. Yritän sopia, että käyn toimistolla juttelemassa ihan face to face. Jospa tarkempi työtehtävistä puhuminen JA toimiston fyysinen kohtaaminen saa jotain reaktioita aikaiseksi :I

  4. Täti kirjoitti:

    Tuollainen riski siinä työnhakuprosessissa on😉 Ei vaan, mahtavaahan se on, että tarjotaan. Mutta eiköhän se tarkoita, että joku muukin tarjoaisi, eli ei tämä varmasti ole mikään viimeinen mahdollisuus, jos sua ei oikeasti nappaa.

    Eikö olisi mahdollista sopia, että aloittaisit hieman myöhemmin?

    Tsemppiä pähkäilyyn!

  5. Täti kirjoitti:

    Katsos, luin huonosti. Ei tämä ollutkaan se viime postauksessasi mainitsema työilmoitus.. Ajattelinkin, että melko nopeaa😉

    No, ekaa lausetta lukuunottamatta pysyn sanoissani.

  6. Mimmi kirjoitti:

    No kun haluaisivat mun aloittavan mahdollisimman pian. Sanoin kyllä heti, että en tule ennen elokuuta 2012. No, onneksi ne ei ole vielä soittaneet uudelleen🙂

  7. k kirjoitti:

    Tytsyt vaan kainaloon ja töihin ♥

  8. Satu kirjoitti:

    Ihan positiivinen ongelma!🙂 Ja tosiaan mukava että soittelevat perään. Itse lähden käymään toimistolla ensi viikolla, lupasin käydä näyttämässä jälkeläistä. Nyt jo on alkanut työasiat pyörimään mielessä kun tietää että käy työpaikalla. Grr…

  9. x-Haikaranpelatin kirjoitti:

    No miten kävi? Elokuu 2012 on vielä plääni?

  10. Mimmi kirjoitti:

    Joo, tapahtui nyt mitä tahansa, niin ennen elokuuta en töihin palaa. Nyt, kun aurinko paistaa ja on +12 varjossa, on aivan liian mukava istuskella kahvilla terassilla…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s