on the road

Lentäminen kahden alle 2v kanssa onnistuu mutta ei se kyllä kivaa ole. 2 x 19kk nopealiikkeistä ja uteliasta pikkuihmistä lentokentällä ja koneessa on uuvuttava yhdistelmä. Kun niitä aivottomia rääpäleitä on kaksi, et voi ikinä a) olettaa kummankaan olevan hetken rauhassa paikallaan, jotta pääsisit vessaan tai joisit kahvin b) antaa sitä ipanaa miehelle mennäksesi vessaan tai juodaksesi sen kahvin (tai no, punaviinin, whatever).

Lennoista selvittiin Ipadin, Iphonen, kannettavien dvd-soittimien sekä viinirypäleiden voimin. Tosin takaisin tullessa dvd-soittimista meni akku, tyttöjen normaalit 1.5h päiväunet jäivät vajaaseen puoleen tuntiin ja kone oli viimeistä paikkaa myöten täynnä. Onneksi lento Suomesta Tanskaan ei ole pitkä. En todellakaan haaveile pidemmistä lentomatkoista ennen kuin ipanoiden päähän tulee vähän enemmän järkeä ja ne saa istumaan edes sen vessakäynnin ajaksi aloilleen ilman käsirautoja.

Molempien yöunet kärsivät matkalla ja koska vanhempieni luona nukumme tyttöjen kanssa samassa huoneessa, niin valvoimme koko perhe. Se oli raskasta vaikka onneksi toki isovanhemmista oli iso apu lasten hoidosta päiväsaikaan, joten väsymyksestä selvisi kyllä. Olen myös tehnyt sukulaisille selväksi, että heidän on helpompi tulla katsomaan tyttöjä vanhempieni luokse kuin meidän ajella ympäri Suomea näyttäytymässä. Kesällä sen jaksaa tehdäkin mutta talvella liukkailla keleillä ja pimeässä ajaminen ei huvita (I know, minusta on tullut todellakin ulkosuomalainen, joka karsastaa talviajoa).

Oli mahtava nähdä ystäviä ja juhlittuakin tuli, liikaakin. Mutta aikansa kutakin. Nyt on ihanaa olla kotona, elää tätä meidän arkea. Mieskin on vielä tämän viikon lomalla ja tälläinen perheen kanssa jokapäiväisten juttujen puuhastelu on uskomattoman mukavaa. Tytöt ovat ihastuneet Lauri Tähkän lastenlauluun ja olemme sitä tanssineet koko perheen voimin useampaan otteeseen olohuoneen lattialla. Naapurit ovat varmasti huolissaan henkisestä hyvinvoinnistamme.

Hyvää vuotta 2013!

5 vastausta artikkeliin: on the road

  1. Tuuli kirjoitti:

    Kuulostaa todella tutulta🙂 Meillä oli joulumatkalla vain yksi taapero lentokoneessa (tupattuna syliini ikkunapaikalle – lentokone aivan täynnä…), mutta se käyttäytyi hurjaakin hurjemmin. Joka minuutti tunti matelevan siinä menossa – katsoin kelloa varmasti 5 min välein… Sanoin sukulaisille samat sanat: tervetuloa meille päin, kunnes neiti rauhoittuu lentokonekelpoiseksi. Muutos on tapahtunut nopeasti: vielä elokuussa tyttö suhtautui matkaamiseen paljon rauhallisemmin.

    Kaikkea parasta vuodelle 2013!!

  2. Mimmi kirjoitti:

    Ja yllätys yllätys Salamatkustaja-blogia luettuani löysin itseni googlettamasta lomahuviloita Thaimaasta. Että niin nopeasti ne lentomatkat lasten kanssa unohtuu…

  3. Leijonalapsen äiti kirjoitti:

    Moi Mimmi, blogissani on sinulle palkinto🙂

  4. Mimmi kirjoitti:

    Kiitos palkinnosta, huippua! Vastaan heti kun pystyn. Loukkasin eilen noita kymmenen kilon painoja nostaessani selkäni ja parantelen nyt sitä. Yhdessä asennossa pystyy olemaan 20s kerrallaan. Onneksi on teletapit🙂

  5. Mimmi kirjoitti:

    Tuuli, kyllä se yksikin taapero varmasti saa aikaan hässäkän, jos haluaa🙂 Meidän tytöt saa onneksi hiljennettyä ipadin ja dvd:n keinoin ja jos ne eivät tehoa, niin viinirypäleitä vaan kilo naamaan. Tunnin lentää näillä eväillä mutta ei paljon pidempään🙂 Hyvää alkanutta vuotta!!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: