lapsilta kielletty

Artikkeli lapsikielteisyydestä sekä toinen lapsista etääntymisestä pysäytti miettimään omien lasten käyttäytymistä ja omaa suhtautumista lapsiin. Meillä ei itse asiassa ole ongelmia lasten kanssa, kun joskus harvoin lähdemme kotinurkista jonnekin. Tänään olimme muskarissa ja sen jälkeen ulkona brunssilla. Kertaakaan ei mennyt hermot keneltäkään ja illalla kaupassakin kumpikin tyttö jaksoi reippaasti istua vajaan tunnin verran ostoskärryissä. En ole myöskään törmännyt lapsikielteisyyteen Tanskassa tai Suomessakaan. No, ehkä kerran Silja Linen laivalla, mutta se menköön nyt yksittäistapauksena roskaposteihin.

En luule, että olisin superkasvattaja. Uskon, että tämä meidän rauhallinen elämä ja säännölliset rytmit helpottavat meidän kaikkien elämää. Päivärytmi menee tyttöjen unien ehdoilla. Nukumme aamuisin niin pitkään kuin nukuttaa ja olemme aina kotona päiväunien ja yöunien aikaan. Melko rajoittunutta elämää näin aikuisten kannalta mutta eihän tämä kestä ikuisuuksia. Tähän ajauduttiin jo vauva-aikana, jolloin tytöt reagoivat vahvasti kaikkeen rytmistä- ja tutusta turvallisesta poikkeavaan. Oli vaan helpompaa itselle, kun noudatettiin tyttöjen tahtia. Ja ehkä meillä on käynyt tuuri ja luonteeltaan kuin yö/päivä kaksosille on molemmille siunaantunut isänsä lehmän hermot ja kiltti luonne…

Mutta miksi ei saisi myydä ”lapsettomien” matkoja? Keneltä se nyt on pois? Ymmärrän myös hyvin, jos joku haluaa juhlia juhlansa ilman lapsia. Mutta jos haluaa syödä hyvin ja rauhassa ilman häiritseviä lapsia, niin sinne ravintolaan kannattaa mennä vähän myöhempään. Keskellä päivää saa kyllä asiakkaat kestää lasten meiningin. Jos vaunuille ei löydy ravintolassa tilaa, se pitänee asiakkaan ymmärtää. Mutta jos lapsia kielletään tulemasta ravintolaan, se on jo mielestäni yhtä tuomittavaa rasismia kuin jos pääsy kiellettäisiin etnisistä syistä. Tosin muistan kyllä itsekin, kuinka opiskeluaikoina junassa vaihdoin paikkaa, jos lähelle tuli metelöivä lapsiperhe… Tai no, ravintolavaunuunhan oli sillä tekosyyllä hyvä mennä jo alkumetreillä. Ne, joita lasten elämä häiritsee, osaa varmaan vältellä lasten mestoja? Melko tylyä silti tosiaan, jos kaupungin halleihinkin aletaan lykätä ikärajaa. Käytöstapoja olisi kai hyvä harjoitella, itse kunkin. Se ehkä osataan täällä Tanskassa paremmin. Olen ollut jonkin verran töiden puolesta tanskalaisen nuorison kanssa tekemisissä ja täytyy sanoa, että perus käytöstaidot ovat heillä suomalaisiin verrattuna paljon paremmin hallussa. Olen ollut tästä todella yllättynyt vaikka toisaalta appivanhempieni uusioperheitä seuratessa olen kyllä todistanut, kuinka jo pikkulapsia kätellään ja he istuvat ruokapöydässä aikuisten kanssa ja heille on opetettu pöytätavat. En tiedä millainen kulttuuri tämän suhteen Suomessa on mutta kyllä nuo käytöstavat pitää oppia kotona – julkiset laitokset eivät niitä yksin pysty opettamaan.