kun äiti on väsynyt

maaliskuu 23, 2013

Vinkki pienten lasten isille. Etenkin niille, joiden vaimot/tyttöystävät ovat kotona niiden lasten kanssa. Kun se lasten äiti alkaa kiroilla/itkeä/purkaa väsymystään lajityypilleen tavallista voimakkaammin, tee jotain. Testivoittajaksi selviytyi tämä:

Vaimo lähettää perjantaina ärtyneen tekstiviestin. Se sisältää vain yhden sanan mutta tunnistat v-alkuisen sanan sen vieraasta kielestä huolimatta ja tulkitsetkin sen aivan oikein. Joskus kommunikaatio kannattaa pitää alkeellisena.

Olet itse koko päivän töissä ja työpäivä jatkuu hyvällä illallisella työporukan kesken. Et siis pääse heti tilanteeseen avuksi. Tarvitaan jotain järeämpää korjaussarjaa.

Seuraavana aamuna, selvittyäsi siitä viimeisestä edellisillan viinilasillisesta, pakkaat lapset autoon ja ajat äitisi luokse. Olette siellä myös yön yli.

Plussaa: Äitisi saa hoitaa lapsenlapset ihan siten kuin tykkää, ilman sitä kaikkitietävää miniää. Itse saat heittäytyä lapseksi – äiti hoitaa sinutkin. Lapset saavat vaihtelua kotioloihin ja äitisi hemmottelee heidät varmasti. Poissaollessa vaimo siivoaa kodin, kun kerrankin saa tehdä sen rauhassa. Eikä kehtaa ihan heti heittäytyä raivottareksi.

Miinusta: Viikonloppu on liian lyhyt.

Mainokset

annas kun esittäydyn

maaliskuu 22, 2013

Moi. Mutsi kutsuu mua täällä Myyksi. Olen tänään kunnostautunut. Leikkipuistosta lähdettäessä viskoin toisen reima-hanskani jorpakkoon eikä mutsi huomannut sitä. Meidän piti mennä kenkäkauppaan ostamaan uudet popot, kun siellä oli 2 yhden hinnalla tarjous. Jouduttiin kuitenkin palaamaan ostarilta takaisin sen hanskan vuoksi, kun mutsin mielestä se oli jotenkin tärkeä. Mua otti päähän ja ryhdyin kirkumaan. Tein sitä sitten koko matkan kotiinkin, pari kilsaa siinä kai meni. Samalla viskoin hanskaa tielle minkä kerkisin. Kotona ajattelin rauhoittua hetkeksi mutta kun näin ruokalautasen, ryhdyin taas huutamaan. Mutsi vaihtoi vaipan sekunnissa ja viskaisi mut nukkumaan ilman lounasta. Nukahdin saman tien, huutaminen on kovaa hommaa.

Moi, mutsi kutsuu mua täällä Aurinkoiseksi. Aurinko on tänään paistanut, mua tosin on enemmänkin vaan ketuttanut. Ensin sisko kävi huutamaan ja mun piti siinä tietty kompata sitä, jotta en jää huomiotta. Huudettiin kilpaa koko matka ostarilta kotiin. Lounas oli outo, kun sisko ei ollut syömässä mun kanssa. Mutsi söi siskon ruoat. Näytti vähän väsyneeltä siinä muovilusikalla lihaperunalaatikkoa sivakoidessaan. Menin nukkumaan heti lounaan jälkeen mut herätessä piti vähän raivota vielä. Lähdettiin siis kato taas ulos ja mun piti taas laittaa typerät hanskat ja myssy päähän.

Viikonloppuna me oltiin molemmat vatsataudissa, mutsi ja faijakin oli. Ei olla kumpikaan syöty kunnolla viikkoon. Äiti roikkuu joka päivä netissä jollain ”avoimet työpaikat”-sivulla. Me ollaan saatu katsoa tavallista enemmän telkkaria.


helppo elämä

maaliskuu 18, 2013

Olen nyt muutamaan otteeseen kuullut, tuntemattomilta ihmisiltä, että kaksosten kanssa on varmasti helpompaa kuin useamman lapsen, jotka ovat syntyneet eri aikoihin. Näillä tuntemattomilla on ollut 2-3 lasta, ei kaksosia. Viimeksi tänä aamuna keskustelimme aiheesta samalla kun tölttäsimme issikoilla ympäri kenttää. Tai no, minä vaan myötäilin, jep, helppoo on.

En mä vaan tiedä. Mulla on vaan noi kaks. Onhan niistä jo toisilleen seuraa. Jos eivät tappele samasta lelusta, äidin sylistä tai viimeisestä lihapullasta…

Uskon, että väite tulee pitämään paikkansa mutta siihen menee vielä hetki. Kunhan molemmat pääsevät vaipoista, oppivat itse laittamaan vaatteet päällensä ja kulkevat ihmisten ilmoilla asiallisesti ryntäilemättä yks tonne ja toinen tänne – sitten ehkä kaksosten kanssa on helpompaa. Siihen saakka tässä riittää käsitöitä mutta pääseepäähän näistä vaiheista kerralla eikä tarvi aloittaa kakkosen (saati kolmosen) kanssa rumbaa alusta.

Itsenäisempiähän monet kaksoset toki on, ainakin ainoihin lapsiin verrattuna. Ei meillä kumpikaan roiku koko aikaa äidin puntissa eikä pelästy tilanteita, joissa joutuvat vieraidenkin ihmisten huomaan hetkeksi kun äiti katoaa siskon kanssa jonnekin. Mutta tekeekö se sitten arjesta helpompaa? Ehkä joskus. 

Voisin olla kolme kertaa stressaantuneempi yhden lapsen kanssa. Ehkä sitä silloin keskittyy enemmän yksityiskohtiin. Kahden kanssa ensimmäinen vuosi meni selviytyessä ja nyt toisen vuoden lähestyessä lapsiin pystyy keskittymään enemmän yksilöinä ja persoonina. Haasteita riittää toki tässäkin vaiheessa. Tuo leluista ja huomiosta tappeleminen on päivittäistä. Tyttöjä on vaikea huomioida yhtä paljon, koska toinen vaatii sitä enemmän. Itsenäisempi lapsi on helpompi ”unohtaa”, koska se pärjää itsekseenkin. Ja siitä seuraa huono omatunto. Tämä itsekseenviihtyjä on jäljessä siskoaan puheessa ja se voi hyvinkin johtua siitä, ettei tyttö saa niin paljon kahdenkeskistä juttuseuraa äidistä/isästä. Jos leikimme yhdessä, kummallakin on omat ideansa siitä, miten leikin pitäisi mennä. Ja siitä seuraa tappelu. Meilä ei esimerkiksi  laiteta palikoita laatikkoon eri muotoisista rei´istä. Siitä kun seuraa aina vartin huuto.

Mutta eipä tämä meidän arki nyt enää niin hankalaa ole. Kunhan ei kuvittele, että se arki olisi yksinkertaista. Niin kauan kun pyöritään kotikulmilla, niin hyvinhän meillä pyyhkii. Jos pitää lähteä kahden kanssa yksin uusille huudeille, niin se vaatii suunnittelua. Mä suunnittelen usein ne retket niin, että isän on tultava mukaan.


liebster-palkinto

maaliskuu 17, 2013

Liebster-palkinto

Sain palkinnon Leijonalapsen äidiltä! Palkinto tuli kyllä jo kauan sitten mutta parempi myöhään kuin koskaan.
Liebster-säännöt:Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, jolta sait palkinnon.
Kiitos Leijonalapsen äiti! Kommenteistasi on ollut paljon iloa ja nyt toivon sinulle onnea ja menestystä toisen lapsen synnytykseen. Hyvin se menee!
Valitse viisi blogia, joilla on alle 200 lukijaa, ja kerro tästä maininnasta heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.Toivo, että ihmiset, joille annoit palkinnon, jakavat sen edelleen eteenpäin omille viidelle suosikilleen.
Toivotaan, toivotaan. Aikaa blogien seuraamiseen tuntuu olevan vähän. Näitä kuitenkin luen: destination unknown , salamatkustaja ,
arjentakaa ja rouvanruuhkavuodet. Muille lukemilleni blogeille tää palkinto on mennyt ihan lähiaikoina.
Tunnustukseen kuuluu tehdä viiden parhaan listoja kaikenlaisista asioista. Tässä nää mun:
Top 5 hyvän mielen tuojat:
1. Lapset. Ei sellaista vitutusta, joka ei niiden kikatuksesta taipuisi.
2. Mies. Mistä mulle tuollainen löytyikään. Hoitaa lapset ja vaimon ja jaksaa ottaa meidän vitutukset huumorilla.
3. Aurinko. Kevät, ala jo.
4. Matkustelu. Tällä hetkellä se on kyllä enempi inmydreams mutta kuitenkin.
5. Ystävät. Ja hetket kodin ulkopuolella, ilman perhettä, ystävien seurassa.
Top 5 asiat joita tarvitsen päivittäin:
1. Kahvi. Päivästä ei tule mitään, jos kahvi on loppu tai siihen ei saa maitoa.
2. Lukuhetki. Facebookin statuspäivityksistä Tolstoihin, riippuu vireystasosta ja käytettävissä olevan ajan määrästä. Kunhan saan hetkeksi istahtaa ja olla miettimättä mitään käytännöllistä.
3. Ruoka. Nälkäisenä olen ihmishirviö.
4. Anna minulle minun päivittäinen Emmerdaleni. Myönnetään. Kun lapset nukkuu päiväunia, katson tätä aivotnarikkaanviihdettä ma-pe. Jakso kestää 25min. Juuri sopiva aika juoda kahvi, lukea sivusilmällä kavereiden kuulumiset naamakirjasta ja päivittää juonenkäänteet. Multitasking big time!
5. Käsirasva. Olen kehittänyt itselleni jonkinlaisen ekseeman. Sen siitä saa, kun on kaksi vaippaikäistä.
Top 5 kirjat:
En jaksa tähän nyt kehitellä intellektuelleja Shakespeareja tai Paul Coelho-tyyppisiä ratkaisuja. Tällä hetkellä, tässä kaksosarjessa, olen jaksanut lukea näitä:
1. Mari Jungstedt Gotland-sarja. Taattua ruotsalaista dekkariviihdettä. Poliisimestarilla on kaksoset, eläydyn entistä enemmän tarinaan.
2. Åsa Larssonin dekkarit. Olen lukenut kaikki, viimeisimmän sain juuri valmiiksi. Mahtava dekkarikirjoittaja, Ruotsista hänkin. Ja on kuulemma Oprah mainostanut tyypin kirjoja. Olkoot se nyt tässä sitten vaikka meriitti, eihän noi amerikkalaiset ehkä välttämättä Ruotsin lapin maisemakuvausta muuten lukisi.
3. Sara Blædelin dekkarit. Välillä tanskalaistakin rikostarinaa. Nääkin olen lukenut ihan viimeisintä lukuunottamatta kaikki. Pääpoliisinainen asuu samoilla huudeilla kuin mä. Se on meriitti.
4. Camilla Läckbergin dekkarit. Nääkin olen tainnut lukea kaikki. Päähenkilöllä on kaksoset. Plussaa siitä.
5. The Hunger Games trilogia. Kuuntelin nää äänikirjana englanniksi samalla kun työntelin tyttöjä tuntikaupalla puistossa. Nyt niitä kuuntelee insinöörimies ja koukkuun jäi sekin. Mä luen iltaisin sängyssä ipadilla Jungstedtia ja mies kuuntelee ipodilla hunger gamesia. On kuulkaa keski-ikäistä tää meidän touhu 🙂
Top 5 laulajat/bändit:Meillä kuunnellaan nykyään vain ipanapaa. Mut jos saisin soittaa jotain muuta, niin ehkä näitä juuri tällä hetkellä
1. Robbie Williams (kesällä keikalle)
2. Bon Jovi (kesällä keikalle, muuten ehkä tuntuisi liian ysäriltä)
3. Tina Dickow (tanskalainen, laulaa englanniksi – tutustukaa)
4. U2
5. Frank Sinatra
Top 5 materialistiset joululahjatoiveet:Jouluun on kamalasti aikaa mut synttärit on kohta. Lahjaks toivon
1. Rahaa
2. Ratsastusliivin (siis sellainen turvaliivi, ettei selkäranka katkea kun lennän perseelleni)
3. Lahjakortti kylpylään
4. Illallinen miehen kanssa hyvässä ravintolassa (ilman lapsia, tarviiko tätä nyt sanoakaan)
5. Uudet lenkkarit – vaikka en mä niillä nyt mitään tee… Ratsastussaappaat olis kivat kans.

Top 5 ruoat:

1. Hyvin tehdyt kalaruoat, mieluiten valkoisesta kalasta.
2. Sushi (lukeutunee ensimmäiseen kohtaan mutta mainitaan nyt erikseen)
3. Hyvä pihvi punaviinikastikkeella (ja punaviinillä)
4. Valkosipulietanat
5. thai-ruoka, kaikki menee

Top 5 matka-/käyntikohteet:

1. Japani. Haluaisin sinne muutamaksi viikoksi junailemaan. Toteutunee eläkkeellä.
2. Afrikka (ehkä Kenia) ja safari. Safari ja Mombasa-yhdistelmä voisi toimia. Nääkin todennäköisesti eläkkeellä. Jos vielä kävelen.
3. San Francisco
4. uudelleen Malediiveille sukelluslomalle
5. Rio de Janeiro. Mieluiten olympialaisten tai jalkapallon MM aikaan. Jos se lottovoitto napsahtaa.

Top 5 adjektiivit, jotka kuvaavat itseä:

Nää nyt ei ole kaikki adjektiiveja mut kuvaa mua.
1. Äkkipikainen toteuttaja. Kun moni vielä miettii, mä olen jo pää edellä ojassa.
2. Hedonisti
3. Pragmaatikko
4. Sitkeä
5. Optimisti

Top 5 asiat joista unelmoin:

1. Mielenkiintoinen työpaikka. Olkoot omalta alalta tai sen vierestä, kunhan viihtyisin siellä.

2. Isompi asunto. Mun puolesta me voitaisiin asua kerrostalossa jatkossakin, kunhan tilaa olisi vähän enemmän. Uutta asuntoa ei tosin voida hankkia ennen kuin palaan töihin.

3. Lapsista tulee täysipäisiä, itsenäisiä ja onnellisia ihmisiä.

4. Avioliitto kestää. Ensimmäinen läheinen ystävä soitti ja kertoi miehen ilmoittaneen haluavansa erota. Toivottavasti me emme koskaan ole siinä tilanteessa.

5. Terveys. Olemme juuri sairastaneet koko perheen voimin viikonlopun verran. Nämä lapsiperheen sairaudet kyllä kestää, kunhan niiltä isommilta ja vakavammilta sairauksilta vältyttäisiin.

Top 5 elämänohjeet:

1. Elä hetkessä. Turha murehtia kovin pitkälle tulevaisuuteen, kunhan pitää järjen päässä eikä lähe hötkyilemään.

2. Mieluummin sanon ”Oh my God, did I really do it?” kuin ”Oh my God, I wish I had done it”

3. Mennyttä on turha murehtia, tehtyä ei saa tekemättömäksi. Ota opiksi, katso eteenpäin.

Enempiä ohjeita en nyt osaa kirjata. Nyt lähden kaivamaan ratsastuskypärän naftaliinista ja valmistaudun issikkaratsastukseen huomenna. Moi!


kokovartalohoidossa

maaliskuu 5, 2013

Työrupeamani päätteeksi olimme miehen kanssa kahdestaan kaksi yötä kylpylässä. Kaksi yötä.

Aamulla sai syödä aamiaisen ihan omaan tahtiin. Hain kolmannen kahvikupin ihan siitä ilosta. Ja söin kolme pannukakkua sen jälkeen kun olin jo täynnä. Lounaan jälkeen maattiin kolme tuntia ruokaa sulatellen ja kirjaa lukien. Eikä kukaan häirinnyt. Puhumattakaan nyt niistä kylpylähoidoista, saunasta ja mahtavasta aurinkoisesta kevätsäästä. Toisena iltana lähti vähän homma käsistä ja tuli ravintolan musavisan yhteydessä testattua muutama drinkki liikaa. Mutta kun seuraavana aamuna sai hikoilla ne drinkit saunassa pois ja sen jälkeen istua kuumassa ulkoaltaassa aamuaurinkoa ihaillen, niin samapa tuo. Hauskaa oli.

Kallis viikonloppu mutta kerrankos sitä. Ei me juuri koskaan saada tyttöjä minnekään yökylään. Nyt oli mahdollisuus (mun vanhemmat oli täällä) niin pitihän se käyttää hyväksi. Aluksi mietimme jotain kaupunkilomaa Berliinissä mutta onneksi päädyimme kylpylään. Sitä rauhallista meininkiä, vettä ja saunaa, arvostaa näin kaksosten jälkeen potenssiin sata. Enemmän ainakin kuin Gedächtniskirchen ihailua tai Ku´Damilla shoppailua.

Päätimme, että seuraavaksi pakenemme yhdeksi yöksi ja miehen mutsi saa ottaa haasteen vastaan. Menemme nyt ensin hänen mökilleen pääsiäiseksi täysihoitoon ja iskostamme tämän ajatuksen kaikkien takaraivoon.