helppo elämä

Olen nyt muutamaan otteeseen kuullut, tuntemattomilta ihmisiltä, että kaksosten kanssa on varmasti helpompaa kuin useamman lapsen, jotka ovat syntyneet eri aikoihin. Näillä tuntemattomilla on ollut 2-3 lasta, ei kaksosia. Viimeksi tänä aamuna keskustelimme aiheesta samalla kun tölttäsimme issikoilla ympäri kenttää. Tai no, minä vaan myötäilin, jep, helppoo on.

En mä vaan tiedä. Mulla on vaan noi kaks. Onhan niistä jo toisilleen seuraa. Jos eivät tappele samasta lelusta, äidin sylistä tai viimeisestä lihapullasta…

Uskon, että väite tulee pitämään paikkansa mutta siihen menee vielä hetki. Kunhan molemmat pääsevät vaipoista, oppivat itse laittamaan vaatteet päällensä ja kulkevat ihmisten ilmoilla asiallisesti ryntäilemättä yks tonne ja toinen tänne – sitten ehkä kaksosten kanssa on helpompaa. Siihen saakka tässä riittää käsitöitä mutta pääseepäähän näistä vaiheista kerralla eikä tarvi aloittaa kakkosen (saati kolmosen) kanssa rumbaa alusta.

Itsenäisempiähän monet kaksoset toki on, ainakin ainoihin lapsiin verrattuna. Ei meillä kumpikaan roiku koko aikaa äidin puntissa eikä pelästy tilanteita, joissa joutuvat vieraidenkin ihmisten huomaan hetkeksi kun äiti katoaa siskon kanssa jonnekin. Mutta tekeekö se sitten arjesta helpompaa? Ehkä joskus. 

Voisin olla kolme kertaa stressaantuneempi yhden lapsen kanssa. Ehkä sitä silloin keskittyy enemmän yksityiskohtiin. Kahden kanssa ensimmäinen vuosi meni selviytyessä ja nyt toisen vuoden lähestyessä lapsiin pystyy keskittymään enemmän yksilöinä ja persoonina. Haasteita riittää toki tässäkin vaiheessa. Tuo leluista ja huomiosta tappeleminen on päivittäistä. Tyttöjä on vaikea huomioida yhtä paljon, koska toinen vaatii sitä enemmän. Itsenäisempi lapsi on helpompi ”unohtaa”, koska se pärjää itsekseenkin. Ja siitä seuraa huono omatunto. Tämä itsekseenviihtyjä on jäljessä siskoaan puheessa ja se voi hyvinkin johtua siitä, ettei tyttö saa niin paljon kahdenkeskistä juttuseuraa äidistä/isästä. Jos leikimme yhdessä, kummallakin on omat ideansa siitä, miten leikin pitäisi mennä. Ja siitä seuraa tappelu. Meilä ei esimerkiksi  laiteta palikoita laatikkoon eri muotoisista rei´istä. Siitä kun seuraa aina vartin huuto.

Mutta eipä tämä meidän arki nyt enää niin hankalaa ole. Kunhan ei kuvittele, että se arki olisi yksinkertaista. Niin kauan kun pyöritään kotikulmilla, niin hyvinhän meillä pyyhkii. Jos pitää lähteä kahden kanssa yksin uusille huudeille, niin se vaatii suunnittelua. Mä suunnittelen usein ne retket niin, että isän on tultava mukaan.

2 vastausta artikkeliin: helppo elämä

  1. Ha ha, on aina hauska kuulla vastaavia kommentteja lasten helppoudesta, sillä mielestäni ihan yksikin lapsi voi olla haastava, kaikki riippuu niin tilanteesta. Seurasin sydän sykkyrällä läheisten ystävien muksun kasvattamista kun pojalla oli allergiaa sun muuta mitä lääkärit eivät aluksi uskoneet, ja yöllä tai päivällä ei nukuttu samalla kun meidän mini veti sikeitä joka yö ja oli (ja on edelleen) kaikin puolin helppo. Ja onhan se muutenkin niin muksusta kiinni. Itse tosiaan puhun vain yhden lapsen voimalla, mutta lapset ovat erilaisia ja on aika tuurista kiinni minkälainen, tai minkälaiset pienokaiset sieltä omalle kohdalle osuvat.

    Mutta kiva kuulla että teillä arki sujuu, minä haaveilen edelleen pienestä paosta arjesta mieheni kanssa, aikaisemman postauksesi johdosta!🙂

  2. em kirjoitti:

    Tutulta kuulostaa. Tuo vertailu siitä, millä ikäerolla tai lapsimäärällä on rankinta, on ihan turhaa. Riippuu niin kaikesta, sekä lapsista että vanhemmista, minkä kukakin kokee rankaksi tai helpoksi. Ei tällaisia kokemusperäisiä asioita voi kertakaikkiaan vertailla. Kaksosuus tuo elämään omat haasteensa ja etunsa. Itse tykkään yrittää muistaa aina ajatella niin, että kaksosuudessa on todellakin omat etunsa sekä lasten että vanhempien näkökulmasta. Eri-ikäisten lasten vanhempien kannattaisi ajatella ihan samalla tavalla tietenkin. Elämästä tulee helpompaa, kun päättää kokea sen hyvänä juuri näin kun se on mennyt. Tässä on kyllä itselläni vielä opettelemista, tällainen perusmelankoolikko kun olen. Sinä tunnut osaavan tuon ajattelutavan luonnostasi ihailtavan hyvin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: