Nukkumatti on ollut loman ja päiväkodin aloituksen jälkeen hukassa. Ohi on ne ajat, kun tytöt sai heittää sänkyyn, laulaa laulun ja sen jälkeen ne nukkuivat aamuun asti heräilemättä.
Nyt ne pitää nukuttaa. Jos yrittääkin poistua huoneesta ennen nukahtamista, alkaa hirveä huuto. Meillä onkin tyttöjen sänkyjen välissä varasänky, jossa sitten makaan äksänä, jotta saan pidettyä kumpaakin tyttöä kädestä kunnes ne nukahtaa. Joskus siihen menee tunti.
Myy heräilee alkuillasta usein ja välillä sen rauhoittelussa menee aikaa ja hermot. Aurinkoinen taas ajoittaa heräilynsä aamuyöhön. Mukava kombinaatio – pysyy koko talo hereillä enemmän tai vähemmän läpi yön.
Koska tämä nyt todennäköisesti johtuu päiväkodin aloittamisesta (ja loman loppumisesta ja tutista luopumisesta…), emme ole halunneet ryhtyä mihinkään unikouluun. Tytöt selvästi tarvitsee enemmän läheisyyttä – Myy ei edes anna mun tehdä ruokaa, jos en ota sitä syliin. Rajoittaa ruoanlaiton yhdellä kädellä tehtävien sapuskojen piiriin. Siinä oliskin markkinarako keittokirjakirjailijoille. Safkat, jotka teet samalla kun pidät 11kg lasta toisella käsivarrella. Siihen voisi sivuun joku personal trainer antaa vinkkejä hauiskääntöihin ja kyykkäyksiin kokkauksen lomassa.
Onneksi viime yö meni lupaavasti. Myy nukkui ensimmäisen kerran pitkään aikaan omassa sängyssään, koko yön, eikä Aurinkoinen herännyt aamuyöllä huutamaan. Ehkä tämä tästä.
Työt alkaa maanantaina, olisi aika neitien alkaa nukkua edes neljän tunnin pätkissä, yhtäaikaa.
Kirjoittaja: Mimmi 
kaksoiselämää 