nukkumatti, huhuu

elokuu 9, 2013

Nukkumatti on ollut loman ja päiväkodin aloituksen jälkeen hukassa. Ohi on ne ajat, kun tytöt sai heittää sänkyyn, laulaa laulun ja sen jälkeen ne nukkuivat aamuun asti heräilemättä.

Nyt ne pitää nukuttaa. Jos yrittääkin poistua huoneesta ennen nukahtamista, alkaa hirveä huuto. Meillä onkin tyttöjen sänkyjen välissä varasänky, jossa sitten makaan äksänä, jotta saan pidettyä kumpaakin tyttöä kädestä kunnes ne nukahtaa. Joskus siihen menee tunti.

Myy heräilee alkuillasta usein ja välillä sen rauhoittelussa menee aikaa ja hermot. Aurinkoinen taas ajoittaa heräilynsä aamuyöhön. Mukava kombinaatio – pysyy koko talo hereillä enemmän tai vähemmän läpi yön.

Koska tämä nyt todennäköisesti johtuu päiväkodin aloittamisesta (ja loman loppumisesta ja tutista luopumisesta…), emme ole halunneet ryhtyä mihinkään unikouluun. Tytöt selvästi tarvitsee enemmän läheisyyttä – Myy ei edes anna mun tehdä ruokaa, jos en ota sitä syliin. Rajoittaa ruoanlaiton yhdellä kädellä tehtävien sapuskojen piiriin. Siinä oliskin markkinarako keittokirjakirjailijoille. Safkat, jotka teet samalla kun pidät 11kg lasta toisella käsivarrella. Siihen voisi sivuun joku personal trainer antaa vinkkejä hauiskääntöihin ja kyykkäyksiin kokkauksen lomassa.

Onneksi viime yö meni lupaavasti. Myy nukkui ensimmäisen kerran pitkään aikaan omassa sängyssään, koko yön, eikä Aurinkoinen herännyt aamuyöllä huutamaan. Ehkä tämä tästä.

Työt alkaa maanantaina, olisi aika neitien alkaa nukkua edes neljän tunnin pätkissä, yhtäaikaa.

Mainokset

joogaa

tammikuu 9, 2013

images-1

 

 

 

 

 

Lapset hengittävät oikeaoppisesti pallealla. Ne ei koskaan istu röhnötä selkäranka notkolla tai vinossa. Alaspäin katsovaa koira-asentoa meillä treenataan monta kertaa päivässä.

 

 

Molemmat nukkuu noin suurinpiirtein lapsi-asennossa.

 

images

 

 

 

 

 

 

Spagaatti, spiraali ja niiden kobinaatiot onnistuu koska tahansa eikä vaadi venyttelyä, ennen tai jälkeen.

seated-splits

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tällainen tuli nyt mieleen, kun joudun kulkemaan rautatankona kipeän selän kanssa. Missä vaiheessa nuo joogataidot katoaa??


maanantai

helmikuu 20, 2012

Miten voi äitiyslomallakin maanantai kyrsiä näin pahasti? Yöllä en saanut nukuttua. Vauvatkin heräili ja herätti silloin, kun vihdoin olin nukahtanut. Aamulla otti vaan päähän. Tytöt nukkuvat nyt, vihdoin, päiväunia. Nukahtaminen vei ikuisuuden ja vuorotellen jompi kumpi oli hereillä.

Minä olen juonut kahvia ja haaveillut töihin paluusta. Onneksi saatiin eilen kasa uusia leikkikaluja ihanalta ystävältä lainaan. Musiikkia soivat, valoja vilkuttelevat patterikapistukset voittaa ainakin toistaiseksi äidin puntissa roikkumisen. Paitsi sitten kun on nälkä, uni tai muuten vaan ottaa päähän.

Kiinteistövälittäjä haluaisi tulla näyttämään asuntoa jollekin kiinnostuneelle asiakkaalleen. Me ei siis olla laitettu tätä vielä edes myyntiin. No, kai niitä renkaisiin potkijoita voi tänne päästää katsomaan – kunhan joku ensin viitsii siivota…


ihan kipeetä

tammikuu 12, 2012

Sairastelu jatkuu. Lääkärillä tänään ja huomenna uudelleen, jos ei ala viini muuttua vedeksi ja meikä kävellä vetten päällä… Eli tauti ei tunnut helpottavan.

Olen saavuttanut paljon viikon sairastelun aikana.

1) Olen asioinut appiukon kanssa monta kertaa enkä ole vielä(kään) sanonut sille pahasti tai edes veemäisesti yhtään mistään asiasta. Omille vanhemmilleni olisin jo räjähtänyt atomeiksi vastaavissa tilanteissa.

2) Sain joulukoristeet pois seiniltä ja ikkunoista. Nyt ne makaa olohuoneen pöydällä, koska joulukoristepussi on jotenkin mystisesti kadonnut.

3) Sain melkein myytyä vaunujen kantokopista toisen. Kunnes huomasin, että kellaria maalataan eikä sieltä saa haettua mitään. Ostaja taisi löytää paremmat apajat, kun ei ole kuulunut.

4) Olen imuroinut jo kaksi kertaa. Se on enemmän kuin viime vuoden aikana yhteensä. Meillä siis käy siivooja (ja robotti-imuri), emme elä hautautuneina villakoiriin. Nyt vaan olen unohtanut huudella puolalaisten siivoojien perään, jotka unohtelee vahvistaa aikatauluja. Ja kun ne villakoirat alkaa hiipiä konttaajakämppisten housunpunteissa meikäläisen syliin, on ollut pakko tarttua imuriin.

5) Olen melkein pystynyt elämään ilman karkkia. Mies on kuurilla ja minä yritän olla kannustava kumppani, enkä syö iltaisin mitään epäterveellistä. Tosin korvaan sen syömällä lounaaksi suklaata ja lakritsaa. Ja huuhtelen ne alas litralla kahvia. Sitten jaksan sädekehä pään päällä narskuttaa kaalia illalla. Paitsi että silloinkin käyn salaa keittiössä nappaamassa suklaata jemmakätköstä.

6) Parkkisakot vaikka muka oikein 2 kertaa tarkastin, että kiekko oli oikein asetettu.

Toivottavasti nuo räkänokat tuosta paranee viikonlopun aikana. Voin sitten maanantaina aloittaa uuden, tehokkaan ja terveellisen elämän. Nyt ei pysty. Ja syyn vieritän katkonaisten yöunien ja appiukon niskoille.


pään muoto

joulukuu 22, 2011

Myyn pään muoto on ihan muutaman kuukauden ikäisestä ollut ”epäkesko”. Olemme yrittäneet saada tyttöä nukkumaan kyljellään, huonoin tuloksin. Nyt se vasta onnistuu mutta onko se jo liian myöhäistä? Tyttö on nukkunut selällään ja pää on littana takaa. Lisäksi ihan ensimmäisinä kuukausina tyttö nukkui vain toisella kyljellä (kääntyi aina samalle puolelle, kun silmä vältti). Näin ollen pää ei ole edes tasaisen littana.

Nyt olemme saaneet tytön oppimaan nukkumaan toisella kyljellä ainakin suurimman osan ajasta. Toivottavasti se vielä auttaa. Vinkkejä ja kokemuksia otan vastaan. Olen tästä jo hieman stressaantunut vaikka kai tuo pään muoto tasaantuu tytön kasvaessa.

Jostainhan sitä täytyy aina se pieni stressi / huono omatunto kaivaa?


vierivä kivi jumittuikin juuttilaan

lokakuu 2, 2011

Ei me muutetakaan ulkomaille täältä. Ei ainakaan kahden vuoden päästä, kuten oli suunnitelmissa. Mies sai tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä (joo, katsoin kummisetä-trilogian kesällä). Me jäädään toistaiseksi Köpikseen, pöh.

Ulkomaille muuton vuoksi en ole stressannut töihin paluusta. Nyt iski vitutus. Joko on vihdoin löydettävä koulutusta edes vähän paremmin vastaava duuni tai keksiä plan D. Se löytyikin. Jään kotiin vielä vuodeksi äitiysloman jälkeen. Kodinhoitotukea saisin kahdesta alle 3v lapsesta verojen jälkeen ehkä noin 1400€. Köpis on kallis kaupunki elää mutta kyllä me vuosi pärjättäis miehen tuloilla ja tuolla tuella.

Saisinkohan mä tytöt ihan pilalle kotikasvatuksella… Pitää ehkä sivusilmällä katsella avoimia työpaikkoja.


kokovartalospandexpuku

syyskuu 25, 2011

Mulle tuli raskauden aikana sellaiset +25kg lisää. Ihan tarkkaan en tiedä viimeisiä lukemia, kun vietin viimeisen viikon sairaalassa. Mutta aika lähellä tuota neljännessataa oltiin, +/- pari kiloa.

Noista kiloista on jäljellä kolme. Ne ei tunnu lähtevän enää itsellään. En ole laihduttanut enkä edes syönyt erityisen terveellisesti. Urheilen toki noin 3 kertaa viikossa, koska niin olen tehnyt viimeiset viistoista vuotta. Kolme kiloahan ei kuullosta pahalta. Mutta kun ne on kaikki mun mahassa.

Mahaan jäi myös raskausarpia, joten näky on komia. Kauhea tyhjä arpinen makkara keskivartalossa. Onneksi ei tarvitse enää herätä kenenkään yhdenyöntuttavuuden tai muuten vaan uuden tuttavuuden vierestä. Eihän tällaisen mahan kanssa kehtaisi riisuutua kuin korkeintaan pimeessä peiton alla. Laittaisin siitä kuvan mutta koska se karkottaisi vähintään puolet lukijoista, niin en viitsi.

Pitääkö mun nyt alkaa jollekin kuurille? Mä olen viimeksi kokeillut laihduttaa joskus parikymppisenä. Joku sadistinen lentoemäntädiäätti, jossa syötiin pinaattia ja kananmunia. Hyi helevetti. Ei onnistunut silloin, joten todennäköisyys onnistumiselle näin neljänkympin korvilla lienee huikea.

En halua karpata enkä skarpata mutta makkara must go. Asiaa ei varmaan auta se, että juuri peruutin corebar-tunnin tänään. En jaksa, tytöt valvotti yöllä. Ja eilen illalla syötiin illalliseksi pussi sipsejä, pari pintahiivaolutta ja päälle suklaata. Kun on oktoberfest-aika ja kaikkee.

Pitänee hankkia joku kokovartalospandexpuku.